Lipevä Tuominen sulkee oven ja hapuilee valokatkaisijaa. Ei löydy. Lipevä Tuominen yrittää kauempaa: tyhjää. Tuominen käännähtelee hahmottaakseen tilaa, mutta seinätkin tuntuvan olevan ulottumattomissa. Lipevä Tuominen huomaa seisovansa keskellä sysipimeää tilaa. Hän kääntyy takaisin ovelle, muttei löydä sitä enää. Lipevä Tuominen ottaa hädissään nopeita askeleita olettamaansa oven suuntaan – eikä mitään. Niin jäi Lipevä Tuominen ikuisiksi ajoiksi pimeään.

(44 vierailua, 1 vierailua tänään)
Palautteesi on tärkeää, sillä se auttaa tekijöitä kehittymään. Scheißea!Aivan hyvä! (+2 pistettä, 2 äänestä)

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *