Jonkun pitäisi kirjoittaa oodi kapeilla kaduilla vastakkaisten talojen väliin viritettyjen vaijerien varaan ripustettujen katulamppujen rauhoittavasti keinuvalle, lämpimälle valokiilalle tuulisena syysyönä.

Jonkun pitäisi kirjoittaa oodi niille puhtaanvalkoisiksi ikääntyneiden pääkallojen eleganteille liitoskohdille, joita katsellessa voi kuvitella leijuvansa tuntemattomalla taivaalla tuijotellen valkealla aavikolla siksakkaavia jokiuomia.

Jonkun pitäisi kirjoittaa oodi niille kaikille ryppyisille käsille, jotka osaavat itsekseen tehdä silmukat joululahjavillasukkien kantapäihinkin sillä välin kun niiden omistajat tuijottelevat Emmerdalea televisioiden huutaessa – erityisesti mainoskatkoilla – kuin rakettimoottorit.

Jonkun pitäisi kirjoittaa oodi kissoille, joita ilman kissavideoiden kuvaaminen ja levittäminen netissä olisi turhan hankalaa. Jonkun pitäisi kirjoittaa oodi niille taianomaisille talviöille, joiden taivaille syttyy jostain syystä ainakin kaksinkertainen määrä tähtiä. Jonkun pitäisi kirjoittaa oodi suopursun takautumat laukaisevalle tuoksulle.

Jonkun pitäisi kirjoittaa oodi sille helisevän-rapisevan-rahisevalle äänelle mikä syntyy kun keittiön lattialle viikon aikana karanneet makaronit, kuivuneet oliivinviipaleet ja juustonpalat ja ihmissilmälle näkymättömät maagiset pienesineet ylöskiskaistuvat imurinputkeen ja törmäilevät sen seinämiin.

Jonkun pitäisi kirjoittaa kiitoslaulu sille tunteelle kun kuivaa talvella suihkun jälkeen hiustenkuivaajalla pallinsa. Siis vielä kauan senkin jälkeen kun ne ovat lakanneet olemasta kosteat. Jonkun pitäisi ottaa asiakseen laulaa laulu niiden paljaiden kallioiden kunniaksi, jotka annostelevat varaamaansa lämpöä tissuttelijoiden pakaroille sen jälkeen kun aurinko painuu mailleen.

Jonkun pitäisi kirjoittaa oodi kaikille niille, jotka nauraa kihertävät nukkuessaan.

Jonkun pitäisi virittää korkea veisu siian kunniaksi – kuinka se osaakaan muuttaa karikeniljamolottajat, piilorysäkkäät, hämypalkosentoukat, vesihiipparit ja muut hämäräperäiset vedelliset mönkiäiset fileeksi, joka käy kuumalle pannulle asetettaessa rapeaksi, kullanruskeaksi ja herkulliseksi. Ilman siian asiantuntemusta, meidän pitäisi tehdä limaista soppaa jostain vesikirpuista, jotka ovat sulauttaneet silmäparinsakin yhdeksi mustaksi mulkosilmäksi vaikuttaakseen vastenmielisemmiltä.

(40 vierailua, 1 vierailua tänään)
Palautteesi on tärkeää, sillä se auttaa tekijöitä kehittymään. Scheißea!Aivan hyvä! (+9 pistettä, 9 äänestä)

1 kommentti

  1. Make Sund 27.3.2015 at 22:27

    Jonkun pitäisi keksiä nimi sille liikkeelle, kun kädet puuskassa nostaa kyynärpäät silmien tasolle.

    Vastaa

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *